Selkämeren suotuisat tuulet

Keskiviikko 8.6.2011 oli alkukesän helteisimpiä ja paahteisimpia päiviä. Ehkä juuri siksi Selkämeren alkukesän kuulaus ja kirkkaus painui niin hyvin mieleen. Purjelaivankannella puhalsi keveät mutta raikkaat tuulenhenkäykset ja sama henki tuntui vallitsevan juhlatunnelmissa kokoontuneiden ihmisten mielissä.

Selkämeren kansallispuiston perustaminen on ollut noin 15 vuotta kestänyt prosessi. Nyt se on saamassa täyttymyksensä kun Selkämeren kansallispuiston laki astuu voimaan 1.7.2011, keskelle parasta purjehduskautta. Selkämeren kansallispuiston puolesta töitä paiskineet saivat oikeutetusti varaslähdön uuden kansallispuiston juhlistamiseen kun Metsähallitus kutsui heidät vasta neitsytpurjehduksensa tehneelle perinnelaiva Ihanalle. Samalla tarjoutui tilaisuus rauhassa keskustella ja vaihtaa ajatuksia miten kansallispuistoa lähdetään käytännössä toteuttamaan ja minkälaista yhteistyötä missäkin tarvitaan.

Selkämeren kansallispuisto sai alkunsa paikallisten luonnonsuojelupiirien aloitteesta 90-luvun puolivälissä. Kansallispuiston perustamista ehdotti tahoillaan sekä Satakunnan luonnonsuojelupiiri (Raumanmerelle) että Vakka-Suomen luonnonystävät Uudenkaupungin edustalle asti ulottuen. Poliittisen tahdon herättäminen asiassa vei kuitenkin aikansa. Siinä merkittävä rooli oli Rauman kaupungilla ja myöhemmin myös Satakuntaliitolla, joka otti Selkämeren maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeeksi. Selkämeren kansallispuiston perustamisedellytysten selvittäminen kirjattiin Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Vielä lain viimeistelyvaiheessa paikallisten tahojen ääni kuultiin niin, että syntyi Suomen kansallispuistoverkostoa täydentämää poikkeuksellisen monitavoitteinen kansallispuisto. Kalanviljelyyn soveltuvat alueet jätettiin kansallispuistorajauksen ulkopuolelle ja lakiin kirjattiin tavoite luonnonvaraisten kalakantojen suojelusta ja kalastuselinkeinon edellytysten turvaamisesta. Selkämeren kansallispuisto on ensimmäinen kansallispuisto jossa saa kalastaa ilman erillistä lupaa sekä syyslinnustaa sitä varten ulkoluodoille perustetuilla metsästyslupa-alueilla.

Selkämeren kansallispuisto tulee olemaan myös ensimmäinen kansallispuisto, johon liitetään erillissopimuksella kunnan, tässä tapauksessa Rauman kaupungin, omistamia maita. Selkämeren kansallispuistoon sisältyy myös varsin monta jo valmiiksi tunnettua ja suosittua käyntikohdetta kuten Kustavin Isokari ja Katanpää, Luvian Säppi , Porin edustan kohteet ja tulevat Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskari.

Parin ensimmäisen toimintavuoden urakka on laatia uudelle kansallispuistolla hoidon ja käytön suunnitelma, eräänlainen käsikirja, jonka mukaan aluetta kehitetään ja eri käyttömuodot ja tavoitteet yhteen sovitetaan. Kansallispuistolla on mahdollisuus toimia osana matkailualuetta, sen luonnon vetovoimaan perustuvan matkailun brändinä.

Ja ennen kaikkea Selkämeren kansallispuisto on merellinen kansallispuisto. Sen pinta-alasta yli 98 % on vettä ja se pitää sisällään kolme majakkaa sekä lukuisia muita merkkejä ja muistoja merenkulun historiasta.

Selkämeren kansallispuiston toimintaa käynnistäessä ollaan siis monen uuden edessä. Kansallispuiston ja siihen kytkeytyvän alueen kehittäminen on yleensä hyvin pitkäjänteinen prosessi. Jos luonnon nykytilaa lähdetään parantamaan tai matkailuun avataan uusia alueita, sen tulee perustua tietoon ja toteuttaa niin ettei perustamistavoitteet vaarannu. Selkämeren kansallispuistolla on kuitenkin poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat myönteiseen kehitykseen ja konkreettisiin tuloksiin: täällä harvinaisen moni taho on sitoutunut jo valmiiksi kansallispuistoon ja tuntee sen omakseen. Näissä tuulissa on hyvä purjehtia!

Hanna Ylitalo, puistonjohtaja

Metsähallitus

Säätiedotus Selkämerenkulkijoille: Enimmäkseen poutaa ja arkeologeja

Ensi kesänä Selkämerellä on odotettavissa suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, poutaa, sadekuuroja ja Metsähallituksen luontopalvelujen arkeologeja. Arkeologitihentymän syynä on luontopalvelujen kulttuuriperintöinventointi Selkämeren kansallispuiston alueella.

Kaikki, jotka ovat nähneet Indiana Jonesit (eli aivan kaikki) tietävät, että arkeologin työ on jännittävää ja seikkailuntäytteistä. Metsähallituksen arkeologien arkeen Selkämerellä pääsee kurkistamaan heinäkuussa Luontoon.fi-verkkosivuilta löytyvän blogin kautta. Aallot pärskyvät ja kahvitermospullot tyhjenevät kiivaaseen tahtiin samalla kun Selkämeren kulttuuriarvot kartoitetaan. ”Toivon, ettemme löydä liian montaa luurankoa tänä kesänä” toteaa arkeologi Henrik Jansson toimipisteestään Kolilta, valmistellessaan kesän inventointeja karttojen ja muun lähdemateriaalin avulla.

Uusimman kansallispuistomme kulttuuriarvot selvitetään Etelä-Suomen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Henrik Janssonin johdolla. Laajan, osittain vaikeakulkuisen ja kulttuuriarvoiltaan monikerroksisen alueen kartoittamisessa on mukana myös arkeologi Tapani Tuovinen, avustaja Tuomo Lindholm sekä erikoissuunnittelija Minttu Perttula. Arkeologit aloittavat maastotyöt 23.5. Juhannuksena huilataan ja maastotyöt jatkuvat jälleen heinäkuussa.

Yhteistyö paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Esimerkiksi Jurmossa paikallisenkalastajan vihje johdatti Janssonin hopearahakätkölle ja sen myötä löytyi keskiaikainen kylätontti. Myös Metsähallituksen omalta väeltä toivotaan yhteydenottoja erityisesi raha-aarteisiin, mutta myös muihin kulttuurikohteisiin liittyen.

Arkeologien työn tulokset palvelevat hoidon- ja käytön suunnittelua, opastusta ja luontomatkailua. Kartoitus tuottaa historiaan perustuvia tarinoita ja perimätietoa, joita matkailuyrittäjät voivat tuotteistaa. Esimerkiksi Kolin kansallispuiston kulttuuriperintökartoitusten tulokset ovat kiinnostaneet paikallisia asukkaita ja yrittäjiä. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kehittämishankkeissa on kulttuuriperintökartoitusten myötä kehitetty opastusta ja kunnostettu sotahistoriallisia kohteita.

Minttu Perttula, erikoissuunnittelija ja Henrik Jansson, erikoissuunnittelija
Metsähallitus