Keskiviikko 8.6.2011 oli alkukesän helteisimpiä ja paahteisimpia päiviä. Ehkä juuri siksi Selkämeren alkukesän kuulaus ja kirkkaus painui niin hyvin mieleen. Purjelaivankannella puhalsi keveät mutta raikkaat tuulenhenkäykset ja sama henki tuntui vallitsevan juhlatunnelmissa kokoontuneiden ihmisten mielissä.
Selkämeren kansallispuisto sai alkunsa paikallisten luonnonsuojelupiirien aloitteesta 90-luvun puolivälissä. Kansallispuiston perustamista ehdotti tahoillaan sekä Satakunnan luonnonsuojelupiiri (Raumanmerelle) että Vakka-Suomen luonnonystävät Uudenkaupungin edustalle asti ulottuen. Poliittisen tahdon herättäminen asiassa vei kuitenkin aikansa. Siinä merkittävä rooli oli Rauman kaupungilla ja myöhemmin myös Satakuntaliitolla, joka otti Selkämeren maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeeksi. Selkämeren kansallispuiston perustamisedellytysten selvittäminen kirjattiin Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Vielä lain viimeistelyvaiheessa paikallisten tahojen ääni kuultiin niin, että syntyi Suomen kansallispuistoverkostoa täydentämää poikkeuksellisen monitavoitteinen kansallispuisto. Kalanviljelyyn soveltuvat alueet jätettiin kansallispuistorajauksen ulkopuolelle ja lakiin kirjattiin tavoite luonnonvaraisten kalakantojen suojelusta ja kalastuselinkeinon edellytysten turvaamisesta. Selkämeren kansallispuisto on ensimmäinen kansallispuisto jossa saa kalastaa ilman erillistä lupaa sekä syyslinnustaa sitä varten ulkoluodoille perustetuilla metsästyslupa-alueilla.
Selkämeren kansallispuisto tulee olemaan myös ensimmäinen kansallispuisto, johon liitetään erillissopimuksella kunnan, tässä tapauksessa Rauman kaupungin, omistamia maita. Selkämeren kansallispuistoon sisältyy myös varsin monta jo valmiiksi tunnettua ja suosittua käyntikohdetta kuten Kustavin Isokari ja Katanpää, Luvian Säppi , Porin edustan kohteet ja tulevat Kylmäpihlaja ja Kuuskajaskari.
Parin ensimmäisen toimintavuoden urakka on laatia uudelle kansallispuistolla hoidon ja käytön suunnitelma, eräänlainen käsikirja, jonka mukaan aluetta kehitetään ja eri käyttömuodot ja tavoitteet yhteen sovitetaan. Kansallispuistolla on mahdollisuus toimia osana matkailualuetta, sen luonnon vetovoimaan perustuvan matkailun brändinä.
Ja ennen kaikkea Selkämeren kansallispuisto on merellinen kansallispuisto. Sen pinta-alasta yli 98 % on vettä ja se pitää sisällään kolme majakkaa sekä lukuisia muita merkkejä ja muistoja merenkulun historiasta.
Selkämeren kansallispuiston toimintaa käynnistäessä ollaan siis monen uuden edessä. Kansallispuiston ja siihen kytkeytyvän alueen kehittäminen on yleensä hyvin pitkäjänteinen prosessi. Jos luonnon nykytilaa lähdetään parantamaan tai matkailuun avataan uusia alueita, sen tulee perustua tietoon ja toteuttaa niin ettei perustamistavoitteet vaarannu. Selkämeren kansallispuistolla on kuitenkin poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat myönteiseen kehitykseen ja konkreettisiin tuloksiin: täällä harvinaisen moni taho on sitoutunut jo valmiiksi kansallispuistoon ja tuntee sen omakseen. Näissä tuulissa on hyvä purjehtia!
Hanna Ylitalo, puistonjohtaja
Metsähallitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti